Rahanpesulaki ja whistleblower-direktiivi velvoittavat myös pieniä yrityksiä
Jaa sivu:
Muun muassa kiinteistövälittäjien ja kirjanpitäjien perustettava anonyymi ilmoituskanava
Euroopan unionin whistleblower-direktiivin (WBD) velvoite anonyymin ilmoituskanavan perustamisesta tuo lisäkustannuksia myös pien- ja jopa mikroyrityksille. Kanavan perustaminen ei juuri onnistu omin voimin ja sen ylläpitämisestäkin tulee kustannuksia. Pk- ja mikroyritysten kannattaa seurata markkinoita huolella, sillä palveluntarjoajien hintahaitari on varsin venyvä.
Direktiivi velvoittaa kaikki yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää, mutta näiden lisäksi lain piiriin on sisällytetty kaiken kokoiset yritykset, jotka ovat alttiita rahanpesulle tai terrorismin rahoittamiselle ja ovat rahanpesulain soveltamisalan piirissä.
Pk-ja mikroyritykset joutuvat usein suuremmille yrityksille räätälöityjen ratkaisujen ja hintojen vuoksi ihmettelemään kuinka selvitä edullisesti lain vaatimuksista. Direktiivi koskee muun muassa kaikkia tilitoimistoja koosta riippumatta. Tilitoimistojen lisäksi joukkoon kuuluvat esimerkiksi kiinteistövälittäjät, isännöitsijät ja vakuutusedustajat sekä auto- ja antiikkikauppiaat.
Epäeettisyyttä vastaan
Niin rahanpesulaki kuin velvoite Ilmoituskanavan perustamisesta liittyvät epäeettisten toimintatapojen vastaiseen taisteluun. Rahanpesulain soveltamisalan piirissä olevien yritysten oli ilmoitettava itsensä rekisteriin vuoden 2020 heinäkuuhun mennessä. Uudet perustettavat yritykset ilmoitetaan rekisteriin perustamisen yhteydessä.
Rekisteriin ilmoittautuminen hoituu sähköisesti, mutta direktiivin mukaisen anonyymin ilmoituskanavan perustaminen vaatii jo ulkopuolista palvelua. Kanavan perustamiseen kannattaa varautua hyvissä ajoin vaikka sen käyttöönottoon annettaisiinkin siirtymäaika.
Ilmoituskanavan kautta yrityksen henkilöstö, sidosryhmät tai asiakkaat voivat kertoa epäillyistä tai havaitsemistaan epäeettisistä toimintatavoista, rahanpesusta tai korruptiosta. Pääasiallisesti se koskee vähintään 50 työntekijää työllistäviä sekä valtion, alue- ja maakuntahallintoja ja kuntia, joissa on vähintään 10 000 asukasta.
Rahanpesulain velvoittama ilmoitus
Rahanpesulakiin sisältyvä ilmoitusvelvollisten pitkä lista on lain 1 luvun 2 §:ssä. Ilmoitusvelvollisten valvontarekisteri on ollut toiminnassa 1.7.2019 alkaen ja siirtymäaika sitä ennen perustetuille yrityksille umpeutui 1.7.2020.
Kirjanpitotehtäviä liike- tai ammattitoimintanaan toimeksiannosta hoitavien ohella ilmoitusvelvollisten listaan kuuluvat muun muassa rahoituspalvelujen tarjoajat, kiinteistönvälitysliikkeet, perintätoiminnan harjoittajat, yrityspalvelun tarjoajat ja veroneuvontapalvelujen tarjoajat.
Ilmoitusvelvollisia ovat myös liike- tai ammattitoimintanaan tavaroita tai taide-esineitä myyvät tai välittävät tahot, siltä osin, kun ne maksavat tai ottavat vastaan käteistä yhtenä suorituksena tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina yhteensä vähintään 10 000 €.
Valvontarekisteriä hallinnoi ja rahanpesulain valtakunnallista valvontaa suorittaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Viraston sivuilla olevan testin perusteella yritys voi arvioida kuuluuko ilmoitusvelvollisten piiriin.
Riskiarvio päivitettävä säännöllisesti
Rahanpesulaki velvoittaa sen ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevat elinkeinonharjoittajat laatimaan muun muassa riskiarvion toimintaansa liittyvistä väärinkäytösriskeistä. Niin ikään alalla toimivan yrittäjän on tunnistettava ja tunnettava asiakkaansa. Riskiarvio on päivitettävä säännöllisesti.
Rahanpesulaki velvoittaa tietyillä aloilla toimivat elinkeinonharjoittajat muun muassa laatimaan riskiarvion toimintaansa liittyvistä väärinkäytösriskeistä sekä tunnistamaan ja tuntemaan asiakkaansa. Useimpien yritysten ja yhteisöjen on myös selvitettävä ja rekisteröitävä omistajansa ja muut määräysvallan käyttäjät.
Laki velvoittaa ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista keskusrikospoliisin selvittelykeskukselle. Sisäinen, anonyymi ilmoitus eli pilliin puhaltaminen kanavan välityksellä voi olla ensimmäinen askel epäilyjen todentamiseen tai hälventämiseen.
Rahanpesun valvontarekisteriä ylläpitää Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI).
Yksinoikeus selvittää
Samoin kuin yli 50 henkeä työllistävien yritysten, niin valvontarekisteriin ilmoituksen tehneiden pien- ja mikroyritysten on korkea aika selvittää miten ne reagoivat vaateeseen anonyymin ilmoituskanavan perustamisesta. Ilmoituskanavaa kannata kokea pelkkänä menoeränä, siitä on pitemmän päälle myös hyötyä.
Yksi selvä hyöty on se, että ilmoituskanavan kautta tehty ilmoitus epäeettisestä toiminnasta antaa yritykselle kolmen kuukauden yksinoikeuden selvittää epäilyn kohde sisäisesti. Ilmoituskanava voi näin toimia suojakilpenä vaikkapa median tai sosiaalisen median kynsiin joutumiselta. Tällä voi olla arvaamattoman suuri merkitys yrityksen imagolle ja luotettavuuden ylläpitämiselle.
Hyötyä on varmasti myös siitä, että kanava mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisiin EU-lakien rikkomuksiin ilman, että epäilyt siirretään suoraan viranomaisten selvitettäväksi.
Parhaimmillaan pilliin puhaltaminen ja sen seurauksena epäselvyyksien selvittäminen ja toiminnan korjaaminen lisäävät niin yhteistyökumppaneiden, henkilöstön kuin yhteiskunnankin luottamusta organisaatiota kohtaan.
Pk-yrittäjän ratkaisun oltava sopivan kevyt
Koska direktiivi määrää ilmoituskanavalle tietyt vaatimukset, ei ilmoituskanavan perustamista kannata tehdä aivan ”purkkaversiona”. Tositilanteessa direktiivin vaatimusten täyttymistä sekä ilmoituskanavan että tehdyn ilmoituksen suhteen tarkastellaan suurennuslasilla. Silloin otetaan esiin myös henkilötietosuojaa vartioiva EU:n tietosuoja-asetus GDPR ja sen vaatimukset.
Pk-yrittäjän ja mikroyrittäjän ratkaisun on oltava sopivan kevyt niin käytöltään kuin kustannuksiltaankin. Investoinnin on oltava suhteessa liikevaihtoon ja muihin kuluihin.
On parasta olla tarkkana, jotta ei lankea liian raskaaseen ja liian kalliiseen ratkaisuun.
Tavoitteita voivat olla
- helppokäyttöisyys
- ostamisen ketteryys
- kustannustehokkuus ilmoitusten määrään nähden
- oma mukanaolo kanavan rakentamisessa
Ilmoituskanavaa rakennettaessa on hyvä miettiä valmiiksi myös se, miten mahdollisten ilmoitusten käsittely hoidetaan ja miten toimitaan silloin, jos esiin nousee ilmoitus todellisesta, vakavasta epäkohdasta. Apua näihin kysymyksiin saa esimerkiksi yrittäjäjärjestöistä, muista edunvalvontaorganisaatioista ja viranomaisilta.
Pk-yrityksen kannattaa hoitaa ilmoituskanavakin valmiiksi hyvissä ajoin, ajan kanssa ja harkiten, jäämättä kuitenkaan suurempien jalkoihin. On hyvä pysyä samalla viivalla, sillä suuret haukkaavat halukkaasti imagoedun ja sen varjolla myös asiakkaat.
Tietoa aiheesta
Rahanpesu.fi – Ajankohtaista tietoa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen – ohje